Eräässä koulupalaverissa neuvoteltiin lapsen tuen tarpeista ja koulun puolelta ei tullut liennytyksiä. Myönnettiin, että ehdottamani keinot toimivat lapsellani, mutta koska ne eivät toimi muilla saman luokan oppilailla, niitä ei voida käyttää. Sen sijaan käytettiin keinoja jotka eivät toimineet ja annettiin ymmärtää kaikkien hankaluuksien johtuvan kotioloista. Mietin kuumeisesti miten voisin asian ilmaista niin, että vastapuolikin sen ymmärtää. Sanoin lopulta: ”Lapsellani on autismin kirjon piirteitä, mikä sinun syysi on olla noin joustamaton?” Eihän se tietenkään auttanut tuen saamiseen, mutta siitä sain ajatuksen verrata peruskoulua ja autistisia piirtetä noin yleensä.
Autismi (F84.0)
Kaikilla autistisilla ihmisillä ilmenee vaikeuksia
- sosiaalisessa kommunikaatiossa (vaikeuksia sekä sanallisessa että sanattomassa viestinnässä)
- sosiaalisessa vuorovaikutuksessa (vaikeuksia tunnistaa tai ymmärtää muiden ihmisten tunnetiloja ja tunteita sekä ilmaista omiaan)
- sosiaalisessa mielikuvituksessa (ymmärtää ja tulkita muiden ihmisten ajatuksia, tunteita ja toimia)
Kouluissa näitä ilmenee myös kts. ingressi.
Aistien erityispiirteet
Autismikirjon ihminen voi olla yli- tai aliherkkä eri aistimuksille, kuten äänille, kosketukselle, eri haju- ja makuaistimuksille sekä valolle, väreille, lämpötiloille ja kivulle. Esimerkiksi ympäristön erilaiset taustaäänet, jotka harvoin haittaavat muita ihmisiä, voivat autistisesta ihmisestä kuulostaa varsin kovilta ja häiritseviltä. Ne voivat aiheuttaa ahdistuneisuutta ja tuntua jopa fyysisenä kipuna.
Koulun autismi voi ilmetä esim yliherkkyytenä kirosanojen käyttöä kohtaan. Yhteiskunnan muuttuessa, nykyään kuulee kiroilua TV:ssä ja radiossa, mutta koulussa siitä langetetaan lapsille rangaistuksia. Samoin lasten ja varsinkin nuorten vaatetus aiheuttaa allergiaa kouluissa. Lippisten ja huppujen käyttöstä saa pahimmat reaktiot.
Erityiset mielenkiinnon kohteet
Monilla autistisilla ihmisillä on erityisiä mielenkiinnnon kohteita varsin varhaisesta iästä lähtien. Nämä kohteet voivat olla luonteeltaan pysyviä tai vaihdella ajan kuluessa. Mielenkiinnon kohteet voivat liittyä esimerkiksi taiteeseen, musiikkiin, tietokoneisiin, liikennevälineisiin ja moniin muihin. Joskus mielenkiinnon kohteeksi saattaa muodostua jokin hyvin erikoinen ja epätavallinen asia. Erityiset mielenkiinnon kohteet tuottavat iloa ja onnellisuutta autistisen ihmisen elämään.
Autistisissa kouluissa tämä näkyy parhaiten yläasteella jossa aineenopettajien kanssa on turha neuvotella onko käsitöiden oltava kaikille oppilaille ykkösprioriteetti. Oma aine on opettajalle se tärkein ja jos oppilas ei tavoittele siitä kiitettävää, hänen arvosanaansa tiputetaan. Kun itse rakastaa höylää ja sahaa, on vaikea ymmärtää, ettei kaikki oppilaat tarvitse telkänpönttöä kerrostaloasunnossaan. Tai pitääkö täydellisen epämusikaalisen oppilaan oppia soittamaan räkäpilliä? No näitä esimerkkejä löytyy kaikista aineista, mutta taito ja taideaineiden opettajat ovat ilmeisesti taistelleet omien oppiaineidensa tarpeellisuudesta ja toki se harmittaa kun lapset eivät osaa sitä arvostaa.
Toistava käyttäytyminen ja rutiinit
Autistinen ihminen haluaa pitää kiinni omista rutiineistaan sekä ennakoida tulevia asioita ja tapahtumia. Säännöt ja sopimukset voivat myös olla tärkeitä. Autistinen ihminen saattaa esimerkiksi haluta, että kouluun tai harrastuksiin mennään aina samalla tavalla; samalla kulkuvälineellä ja samaa reittiä. Muutokset voivat tuntua ikäviltä, mutta niihin on helpompi asennoitua, mikäli pystyy valmistautumaan ennakolta.
Yhteiskunta ympärillä muuttuu, mutta peruskoulu pysyy samana. Muutokset pelottaa. Muutosten estämiseksi laaditaan paljon sääntöjä joiden logiikka ontuu. Perustelut johtuu usein aikaisemmin sattuneista epäonnistumisista, joiden ei haluta toistuvan. Niillä yritetään siis ennakoida katastrofeja.
Epätyypillinen autismi (F84.1)
Epätyypillinen autismi voi olla epätyypillinen alkamisiältään, oireiltaan tai molemmilta.
Epätyypillinen autismi -diagnoosiin päädytään silloin, kun jokin autismikirjon diagnoosikriteerien yksittäisistä kohdista ei täyty, vaikka muilta osin autismikirjoon liittyvä käyttäytyminen on selvästi todettavissa.
Monissa kouluissa löytyy taitavia opettajia, jotka ovat kiinnostuneita muistakin kasvatusmetodeista kuin rangaistuksien käytöstä. Löytyy paljon tutkimustietoa siitä, että lapset eivät opi mitään rangaistuksista, vaan heille pitää kertoa, mikä on oikea tapa toimia. OAJ:n sivuja ja mediaa seuratessani olen pettynyt kun kouluissa edelleen 2000-luvulla syytetään koululevottomuuksista sopivien rangaistusten puutetta. Niin kauan kuin rangaistukset ovat ainoa tai lähes ainoa kasvatuskeino, on peruskoulu autistinen.